Tunteiden käsittely on keskeinen osa psyykkistä terveyttä. Jos häpeä tai pelko kuitenkin vaivaa mieltä, ne voivat muodostua esteeksi aidolle itsetutkiskelulle ja emotionaaliselle kasvulle. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten nämä voimakkaat tunteet saattavat johtaa tunteiden tukkeutumiseen ja miten niistä voi päästä irti. Itämaisissa filosofioissa sekä häpeän että pelon sanotaan olevan elämänvirtaa estäviä tunteita.
Häpeä, pelko ja muut ikävät tunteet ovat osa ihmisen elämää, ja niiden käsittely on äärimmäisen tärkeää hyvinvoinnin ja henkisen terveyden kannalta. Tunteiden käsittely on myös luonnollinen osa ihmisen henkistä kasvua, mutta häpeä ja pelko voivat muodostua esteiksi tälle prosessille. Myös itämaisissa filosofioissa, korostuu tietoisuus tunteista ja niiden hyväksyminen osana elämää. Näiden opetusten mukaan tunteet, olivatpa ne negatiivisia tai positiivisia, ovat vain ohikiitäviä ilmiöitä, jotka eivät määrittele meitä ihmisinä.
Häpeä: hiljainen tunteiden vangitsija
Häpeä liittyy usein syvään tunteen siitä, että olemme ”huonoja” tai ”epäkelpoja”. Kun häpeä hallitsee, ihminen saattaa vältellä omien tunteidensa tunnustamista peläten, että ne paljastavat hänen haavoittuvuutensa. Esimerkiksi suru tai viha saatetaan peitellä, koska niiden näyttäminen tuntuu nöyryyttävältä. Tämä johtaa usein tunteiden kertymiseen, mikä voi purkautua yllättävinä ärtymyskohtauksina tai lamaannuttavana ahdistuksena.
Häpeä voi sulkea oven itsetutkiskelulta. Se voi saada meidät pelkäämään, että tunnustamalla kipeät tunteemme (esim. kateutta tai epävarmuutta) paljastamme itsestämme jotain noloa.
Niinpä:
- Tunnetta tukahdutetaan (”En voi myöntää edes itselleni, että olen mustasukkainen – se olisi noloa”).
- Itsesyytös syvenee, kun tunteita ei käsitellä.
- Suhde itseen heikkenee, koska emme anna itsellemme tilaa olla epätäydellisiä.
Häpeä luo näkymättömän muurin itsemme ja tunteidemme välille. Esimerkiksi masennusta tai ahdistusta kohtaan tuntema häpeä voi johtaa siihen, että ihminen välttelee ammattiapua, koska pelkää tuomitsemista.
Itämaisessa lääketieteessä, kuten perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä, häpeää pidetään sydämen energiajärjestelmän häiriönä, joka estää Qi-energian (elämänvoiman) virtaamista. Tämä voi johtaa myös fyysisiin oireisiin, kuten rintakehän jäykkyyteen tai hengitysvaikeuksiin.
Mikä voi auttaa kohtaamaan häpeää nostavia asioita:
Hyväksyntä ja armollisuus: Häpeän purkaminen edellyttää itsensä kohtaamista ilman tuomitsemista. Meditaatio tai esim. kiitollisuusharjoitukset voivat auttaa rakentamaan myötätuntoa itseä kohtaan. Tee meditaatiosta päivittäinen tapa, esim. ottamalla se mukaan aamurutiineihisi!
Sydänmeridiaani ja akupisteet: Sydämen energiaa voidaan tasapainottaa sydämen akupunktiopisteitä käsittelemällä.
Kvanttihypnoosi: Lempeän ohjaajan luotsaamana voit käydä lävitse korkeimman itsesi sinulle tarjoaman ikävänkin kokemuksen, saaden taakkaasi helpotettua.
Kvanttikonstellaatio: Voi myöskin tarjota apua häpeää nostattavien teemojen läpikäymiseen.
Pelko: este uteliaisuudelle ja itsetutkiskelulle
Pelko puolestaan liittyy usein ennakointiin: ”Mitä jos tunnustan tunteeni, ja joudun pettymyksen, hylätyn tunteiden tai muutoksen kohteeksi?” Tällainen ajattelu saa monet välttelemään tunteidensa syvempää käsittelyä. Pelko voi myös ilmetä kyvyttömyytenä antaa itselleen armoa – esimerkiksi vakavanakin anteeksiantamattomuutena omia virheitä kohtaan, mikä taas voi estää parantumisen.
Pelko on usein sidottu tulevaisuuteen tai menetyksen uhkaan. Ayurvedan mukaan pelko heikentää Vata-doshaa (ilma- ja avaruusenergiaa), mikä johtaa hermostuneisuuteen, unettomuuteen ja epävarmuuteen. Daoistisessa näkemyksessä pelko on merkki siitä, että henki on irtautunut luonnon rytmeistä, mikä estää ”elämänvirran” (Dao) harmonian.
Mikä voisi auttaa kohtaamaan pelkonsa:
- Maadoittuminen luontoon: Ayurveda suosittelee maadoittavia harjoituksia, kuten jalkojen hierontaa maahan tai meditoinnin puun juurella.
- Henkinen antautuminen: Daoismi opettaa, että pelko laimentuu, kun hyväksyy muutoksen luonnon osana. Kävely luonnossa ja luonnon harmonian tarkkailu voi muistuttaa elämän kiertokulusta.
- Holotrooppinen hengittely: Ammattitaitoisten ja osaavien fasilitaattorien ohjaama hengitystyöskentely on tehokas menetelmä, jolla on mahdollista käydä läpi pelko-ohjelmointeja / blokkeja.
- Korkeampi itse: Voimme myös lohduttautua sillä, että korkeampi itsemme lopulta auttaa meitä antautumisessa, vaikkapa johdattelemalla meitä hellävaraisesti kohti ja läpi elämän myrskyjen ja karikoiden.
Ego suojelee itseään:
Egon näkökulmasta voimme ajatella, että ego suojelee itseään ja identiteettiään. Se pelkää häilyvää olemassaoloaan, ja siksi se saattaa vastustaa negatiivisten tunteiden kohtaamista. Kun koemme häpeää tai pelkoa, ego voi yrittää torjua tai minimointia näitä tunteita, mikä taas voi johtaa tunteiden tukahduttamiseen. Tämä voi luoda kierteen, jossa tunteet kerääntyvät ja pahenevat, mikä puolestaan voi johtaa mielenterveysongelmiin ja fyysisiin vaivoihin.
Ego pelkää menettävänsä kontrollin tai arvonsa, mikä voi johtaa voimakkaaseen tunteiden välttämiseen. Esimerkiksi, kun joku ystävällisestikin mainitsee, että ehkä on tehnyt jotain väärin, voi se todella haastaa itsetunnon ja kyseenalaistaa oman arvomme, egomme. Sehän voisi saada meidät tuntemaan itsemme vajavaisiksi tai riittämättömiksi, selittelemme, kiellämme itseltämme epäonnistumisen. Ego pelkää, että tällaiset tunnustukset uhkaavat sen olemassaoloa tai asemaa.
Tunteiden välttely taas voi johtaa siihen, että jäämme jumittamaan vanhoihin kaavoihin, emmekä kykene kehittymään tai oppimaan. Tämä tunne- ja ajatuskierre voi pahimmillaan johtaa eristyneisyyteen, masennukseen ja ahdistukseen.
Ymmärrys siitä, että emme ole yhtä kuin egomme, voi kuitenkin auttaa meitä kohtaamaan pelottavimmatkin tunteemme.
Kierteestä pois: turvallisuus ja myötätunto
Tunteiden käsittelyn edellytys on turvallinen tila, jossa ei tuomita. Häpeän ja pelon voittaminen edellyttää rohkeutta kohdata omat haavoittuvuutensa. Terapia, päiväkirjan pitäminen tai luottamukselliset keskustelut läheisten kanssa voivat auttaa purkamaan tunteita. Myös mindfulness-harjoitukset vähentävät pelon ja häpeän voimaa opettamalla tarkkailemaan tunteita ilman tuomitsemista.
Pienin askelin eteenpäin
Emme aina pysty valitsemaan, mitä tunteita koemme, mutta voimme valita, miten suhtaudumme niihin. Häpeän tai pelon tunnistaminen on ensimmäinen askel kohti vapaampaa elämää. Kun opimme kohtaamaan tunteemme myötätunnolla, annamme itsellemme mahdollisuuden parantua ja kasvaa. Jos emme rohkene kohdata omaa keskeneräisyyttämme tai myöntää epäonnistumisiamme, ne voivat muuttua sisäiseksi painolastiksi, joka vaikuttaa itsetuntoomme ja kykyymme olla läsnä itsellemme ja muille. Se voi estää meitä kokemasta aitoa yhteyttä toisiin ja itseemme.
Askeleita eteenpäin:
- Tunteiden tunnistaminen ja hyväksyminen: Harjoittele mindfulnessia tai meditaatiota, jotka auttavat sinua tulemaan tietoiseksi tunteistasi ilman arvostelua. Tunteet eivät ole heikkouden merkki. Harjoittelemalla tietoista tunteiden kohtaamista voit oppia ymmärtämään, että tunteet ovat vain osa elämää.
- Itsereflektointi: Kirjoita päiväkirjaa tunteistasi. Tämä voi avata uusia näkökulmia ja auttaa sinua tunnistamaan tunteiden taustalla olevia syitä.
- Avoin keskustelu: Puhu luotettavan ystävän tai terapeutin kanssa tunteistasi. Toisen ihmisen kuuntelu voi auttaa sinua jäsentämään ajatuksiasi ja tunteitasi.
- Luonto ja liike: Itämaisessa lääketieteessä ja filosofiassa luonto ja keho ovat keskiössä. Liikunta, erityisesti luonnossa, voi auttaa vapauttamaan tukahduttuja tunteita ja tuomaan rauhaa mieleen.
- Luovuus ja ilmaisu: Taiteen, musiikin tai kirjoittamisen kautta voit löytää keinoja ilmaista ja käsitellä tunteitasi.
Tunneblokkeja voidaan purkaa, kun annamme itsellemme luvan tuntea ja kokea ilman pelkoa. Muista, että tunteet ovat inhimillisiä, ja niiden käsittely on osa kasvuprosessia. Kun opimme hyväksymään itsemme, myös suhteemme muihin syvenevät. Monissa uskonnoissa korostuu anteeksianto ja armollisuus. Kun oppii kohtaamaan tunteensa ja lopulta antamaan anteeksi itselleen, voi vapautua häpeän taakasta ja elää täysipainoisemmin. Tärkeintä on myös olla lempeä itselleen. Anna siis itsellesi lupa, aikaa ja tilaa tunteidesi käsittelyyn.
Kirjoittaja on Janne Lyytikäinen, energiahoitaja, kvanttihypnoosiohjaaja ja hyvinvointialan yrittäjä
www.energiahoitaja.fi
www.kvanttihypnoosi.fi
www.hyvinvointikeskus.net
Janne P. 0400-722146
janne@energiahoitaja.fi
OLLAAN YHTEYKSISSÄ!
